March

Jestas! Vaihdoin jo kolmanteen perheeseen! Näillä näkymin mun rotarit/ensimmäinen hostäiti haluaa että palaan vielä toukokuun alussa mun ensimmäiseen perheeseen reiluks kuukaudeks, mikä ei mua kauheesti houkuttelis. Ei sillä etten olis viihtynyt ja tykännyt mun perheestä, mutta tää eestaas laukkujen pakkailu on turhauttavaa ja kun asiaa ei yhtään helpota toi mun tavaroiden määrä. 

Mulle tuli tää kolmas perhe ihan yllätyksenä, kun olin jo aika varma että meen jonkun mun Rotary-klubin jäsenen perheeseen. Toisin kävi! Mun klubin presidentti sit vaan ilmotti mun uuden perheen nimen ja mun onneksi ne asukin sitten ihan parin kadun päässä mun toisesta perheestä. Sit mun uus hostäiti rupes viestitteleen mun kanssa facebookissa ja sovittiin että meen käymään niillä ihan vaan lounaalla ennen mun oikeeta muuttoa.

Pikkusen jänskätti painaa sitä portin ovikelloa kun tiesi että vastassa oli aivan tuntemattomat ihmiset, mutta sekin osottautui aivan turhaks. Ihana uusi perhe oli vastassa äiti ja isä, pikkusisko 13v, pikkuveli 16v ja sit on vielä São Paulossa isosisko 20v, jonka huoneessa asustelen nää kuukaudet. Kaikkien näiden kokemuksien jälkeen kaikki brasilialaiset tuntuu vaan niin ihanilta ja lämmin sydämisiltä, etten taida palata lainkaan takas Suomeen! 

Perhe otti mut tosi hyvin vastaan ja nää tietää niin hyvin kaikki vaihtari jutskat, sillä oon jo näiden viides vaihtari. Tää tuotti mulle hiukan paineita alussa, sillä monet hostperheet alkaa helposti vertailla vaihtareita keskenään (tai näin oon ymmärtänyt) ja alkaa ite miettiin jos perhe haluaakin mun tekevän jotain toisin ym. Eieiei! Näin ei ole käynyt ainakaan vielä ja päivä päivältä tunnen kuuluvani enemmän osaksi perhettä.

Se vähäinenkin kotitöiden teko, eli omalla tiskivuorolla lounastiskien tiskauskin on nyt myös ohi. Luulin että edellisessä perheessä laiskuus oli huipussaan kolme kertaa viikossa käyvän kotiapulaisen ansiosta, mutta tää on nyt joku multihuipentuma!! Mun hostäiti oli kuullu aikaisemmalta vaihtarilta, joka oli Saksasta, että Eurooppalaisissa kodeissa ei ole ylimääräistä henkilöä joka auttais kodin siivouksessa. No me saatiinkin tästä mun hostäidin kanssa hauska keskustelu aikaan. "Millä ihmeellä te sitten hoidatte kaikki kodin jutut, siivouksen, tiskauksen, pyykien pesun, ruoanlaiton ja puutarhanhoidon ilman apulaisia... Mun elämä olis ihan yhtä tuskaa ilman mun siivoojaa, altaan pesijää ja puutarhuria" Yritä siinä sit esittää ymmärtäväistä ja selittää hienovaraisesti että Suomessa perheet tekee yhdessä kotityöt. Ja hauskinta tässä on se, että nää brasilialaiset kodit ei oo mitään super suuria ja lisäks tässä talossa ei oo mitään puutarhaa!! Meillä on super ihana takapiha joo, ulkokeittiö, uima-allas jne. mutta se puutarhuria tarvitseva alue on naurettavan pieni n. 2m x 4m ja siinä kasvaa tasan pari palmua ja kerran kahdessa kuukaudessa leikattava pikkunen nurmikko ja that's it! Ja mää ymmärsin aivan oikein!

Mun toinen perhe oli aivan ihana ja oon nyt ollutkin siellä aina sillon tällön koulun jälkeen Marianan seurana ja on ne niin hölmöjä!! Heti kahden tunnin jälkeen mun muutosta ne lähetti mulle viestin ja kerto kuinka ne ikävöi Magdaa ja siellä ne sit oli haistellut mun tyynyä Mariana ja mun hostäiti! ❤

Yks ilta mentiin Marianan kanssa synttäri-pizzalle. Tää on niin Brasiliaa!

Koulun jälkeen aurinko ja tää! ❤

Tää on kyllä taas niin liirumlaarumia koko teksti ja nää kuvat on ainoastaan mun puhelimesta kun en oo nyt ollu missään kamera mukanani.

Koulun alussa siirryin kolmoselle ja meillä "abeilla" on noin kerran kuussa aina joku pukeutumisteema ja perjantaina oli ensimmäinen kerta ja tytöt oli poikia ja pojat tyttöjä. Mulla oli mun edellisen hostisän vanhat vaatteet. Suomessa näihin pukuteemoihin suhtaudutaan vähän erilailla kun täällä.

Ja lauantaina suuntasin mun hostveljen kanssa, joka lähtee Kalifornia-Nevada alueelle vaihtoon elokuussa, vuoden 2015-2016 vaihtareiden Rotary -koulutukseen. Ja piiiitkästä aikaa näin muita vaihtareita jotka asuu oikeestaan tän piirin toisella puolella. On ihanaa vastailla kaikkiin kysymyksiin mitä tulevat vaihtarit ja niiden pelokkaat vanhemmat kyselee vaihtovuodesta, vaikkei tästä piiristä Suomeen tulijoita olekaan. Niin sitä just vuosi sitten oli samassa tilanteessa, kun avas sähköpostinsa samalla Putousta iskän ja mummun kanssa katsellen ja huutaen "iskä mää lähden Brasiliaan!!!" Muuta ei voi sanoa kun pliiiiiis lähtekää vaihtoon!!

=Magda

Me ja rotexit kertomassa kokemuksistamme 

Tänään alko vihdoin 3kk lomailun jälkeen lentopalloilutkin ja ihanaa kuulla miten kaikki kehuu jo mun puhuvan hyvin portugalia. Ei tarvii enää antaa bussikuskille siskon kirjoittamaa lappua jossa lukee portugaliks mihin mun olis tarkoitus mennä, samalla eksyen ja myöhästyen 40min ensimmäisestä pelistä... hyvä mä! Tchau! 

-Magda