lauantai 1. marraskuuta 2014

Itsensa ylittamista!

Viikko sitten perjantaina lahdettiin ajamaan bussilla kohti Brotasta muiden vaihtareiden kanssa. Matka kesti kaikkiaan 6h, kun bussi kiersi kaikki tan piirin isoimmat kaupungit, mista vaihtareita hyppas kyytiin. Taa matka oli rotexien, eli entisten tan piirin vaihtareiden jarjestama. Meidan rotexit on ihan huippuja taalla ja melkein kaikki vaihtarit haluskin lahtee talle reissulle just sen takia.


Paastiin hotellille puolenpaivan aikoihin ja jaettiin nopeesti huoneet. Ma asuin ton viikonlopun kahden ihan mahtavan kalifornialaisen kanssa ja voi etta sita naurun maaraa! Tavarat saatuamme heitettya huoneisiin lahdettiinkin heti kohti ensimmaista aktiviteettia. Bussi vei meidat kaupungin toiselle puolelle paikkaan, missa oli mahdollisuus moniin eri urheiluaktiviteetteihin. Ensimmaisena oli tosiaan vuorossa koskenlasku. Meidat jaettiin 6 hengen joukkueisiin ja annettiin kaikki turvavarusteet ennen, kun meidat vietiin lava-autoilla 5km paahan, keskelle semmosta sademetsaa muistuttavaa metsaa. Siella sit kerrottiin ohjeet ennen veneisiin menoa ja siina kohtaa alko kaikkia vahan pelottaan kun kerrotiin etta tassa koskessa oli tosi paljon kivia ja vetta ei ollu mitenkaan paljon, koska ei ollu satanu vahaan aikaan. Noo sit lopultakin nahtiin se koski ja mun mielesta siina oli kylla paljon vetta... hahah! Kaikissa veneissa oli ohjaaja/tahdinhuutaja mukana ja meidan vene oli kylla kokoajan menossa kivikkoon kun ei pysytty rytmissa... Valilla oli kieltamatta vaikeuksia seurata, kun katseli vaan ymparilleen, kuinka kaunis ja erilainen luonto voi olla bambuineen ja hyppivine apinoineen. Taa reitti oli kaikkiaan 10km ja ensimmaiset 5km oli enimmakseen opettelua meloa rytmissa. Loput puolet olikin taynna laskuosuuksia ja kovaa virtaa. 9km kohdalla ajttelin etta hyvinhan tasta selvittiin, kunnes juututtiin kiveen ennen suurempaa virtausta.. Meidan perassa tullut vene sit autto meita paaseen liikkelle tulemalla taysia pain.. Noooh, mina ja kanadalainen poika sit pudottiin kummatkin sinne koskeen, koska se vene oli ihan vinossa. Se kanadalainen paasi takas siihen veneeseen ja maa jatkoin virran mukana.. Meita oli neuvottu ettei saa koittaa nousta seisoon eika uida koska oli paljon kivia. Virta vei mua sit x-asennossa jonkun 80m ja nain uuden laskuosuuden taynna kivia ja ajattelin etta mun on pakko paasta johonkin ennen kun joudun tonne... En kuullu mitaan muuta tona aikana kun, etta joku kysy kuka tippu veteen ja kaikki huusi  Finland! Menin siella sit sen mun airon kanssa ja nain just ennen sita putousta vahan pinnan ylapuolella olevan kiven ja sain siita kiinni ja odottelin siella sit ennen kun mut haettiin pois sielta koyden kanssa. Hyvalla tuurilla siis selvisin vaan mustelmilla jaloissa ja selassa, onneks oli kypara! Oli kylla kaikesta huolimatta ihan huippu kokemus ja en kadu yhtaan etta menin. Kuvia mulla ei ainakaan viela tasta ole, koska olosuhteiden takia kamera oli vaan tan paikan tyontekijalla ja naa kuvat ei ole ainakaan viela vaihtareille asti tulleet.
















Lauantaina aktiviteetit jatkui ja seuraavana oli vuorossa jonkunnakoinen kiipeily vesiputousta pitkin. En tieda onko talle joku nimi suomeks, mutta englanniks taa on rappel. Mun syke ei oo varmaan koskaan ollu niin korkee, kun sillon kun odottelin siella vesiputouksella mun vuoroo. Sielta ylhaalta ei nahny miten korkee se vesiputous kaikkiaan oli. Naki vaan puiden latvojen korkeuden ja tajus ettei se mikaan kovin peini ollut. Kaikki oli ihan paniikissa ja asiaa ei helpottanut yhtaan pitka odottelu, kun kerralla paasi meneen vaan kaks ja se koysien laitto kesti tosi kauan. Taa ei ollu mitenkaan helppo fyysisesti koska se kallion seina oli tosi liukas ja se vesi tuli kovalla voimalla jaloille. Onnistuin tassakin horjahtaan/liukastuun ja makasin siina pystsuorassa vesiputouksessa ja nauroin vaan kun en tienny mita olis pitany tehda. Alhaalla odotti joku 10 vaihtaria ja ne yritti kaikki huutaa mulle neuvoja, mutten kuullu mitaan koska se vesi kohisi niin paljon. Taa oli tainnu kayda muutamalle muullekin... Taa putous oli n. 100m korkea ja oli kauheeta kattoo alas, muttei silti tullu mitaan paniikkia koska olin niin hyvin koytetty. Lahinna vaan mietin etta voinko nyt siirtaa tota jalkaa tonne ennen kun liukastun uudestaan... Tasta on vaan kuvia sen vesiputouksen ylapuolelta, koska kameraa ei voinu ottaa mukaan kun siina kastu ihan kokonaan.

Lauantai huipentui viela vaijeriliiton n.150m korkeudella. Paastiin meneen pareittain ja menin yhden jenkki-tyton kans ja saatiin ihan huippu video meista siella korkeella! En vaan oo saanu viela itelleni tata videoo niin en pysty laittaan sita tanne. Ideana oli kuitenkin se, etta me liu'uttiin kaks pitkaa liukua kolmen ns. vuoren valilla ja huudettiin kurkkumme kipeiks!! Ne maisemat oli jotain uskomatonta! Sielta naki apinoita hyppimassa puissa ja sit sen taivaallisen vesiputouksen.


Noista kaikista mulla ei nyt oo laittaa tanne kuvia, mutta voi olla etta myohemmin ilmestyy jotain. Huippu viikonloppu kuitenkin huippu vaihtareiden kanssa!

Tiistaina koitti viimein se kauhujen 16.10. ... Pidin siis esitelman Suomesta ja musta KOKO koulun edessa PORTUGALIKSI!! Olin hyvin valmistautunut, joten pystyin oleen aika rennosti puhumassa siella. Nyt joku luulee etta puhun jo taysin portugalia... Mulla oli powerpoint-esitys mun tukenani, silla 3kk jalkeen ei voi viela olettaa etta pystyisin heittaan ihan tosta vaan tekstia paastani portugaliks. EI! Pystyn jo ymmartaan tosi hyvin keskusteluja ja valilla sanoon jotain valiin, mika on jo aika hyvin siihen nahden etten sanonu mitaan kun tulin tanne.
Kaikkiaan koulussa oli kuus esitelmaa kaks Meksikosta, kaks Kanadasta, yks Ranskasta ja mina sokerina pohjalla. Meksikosta ja Kanadasta oli kaks sen takia, etta meidan koulussa on kaks viimevuotista vaihtaria ja ne kertoi niiden vuodesta naissa maissa. Kanada ja Suomi on tosi samankaltaisia maita ja kerrottiin aika samoja juttuja, mutta silti kaikki halus ottaa kuvia just mun kans naiden esitelmien jalkeen ja kaikki on kyselly multa jalkeenpain jotain suomalaisia kappaleita. Myos kaikki opettajat oli jonossa yhteiskuviin.. HAH!



Pinssejakin alkaa kertya vahitellen!


Beijos!
Magda


tiistai 21. lokakuuta 2014

Kesa tulee!



Muistan joskus sanoneeni, etten ikina halua ratsastaa....

Tehtiin hostsiskon kanssa talo tayteen muistilappuja, jotta muistaisin paremmin sanoja portugaliks.

Aikaa on taas kulunut hurjan paljon siita kun viimeks kirjoittelin tanne, enka oikein taaskaan tieda miten tan kaiken tiivistaisin jarkevasti. Kaikki vapaa-aika, jollon oon ehtiny kayttaan tietokonetta ja netti on toiminut, oon kirjottanu vaan mun Suomi -esitelmaa koulua varten (minka piti olla jo 16.10., muttei yllattaen oo ollut vielakaan.) Mun elama taalla tuntuu jo niin normalisoituneelta, mutta silti joka paiva nakee ja kuulee kuitenkin jotain uutta ja ihmeellista ja havahtuu siihen todellisuuteen, etta taalla maa nyt oon. Mulla on nyt 3kk takana brassielamaa ja en vois olla onnellisempi etta paadyin tanne nain kauas ja niin erilaiseen kulttuuriin. Hamahakkeja, toraioita, rodeoa, lentopalloa, koulua, kavereita, portugalia ja niin ihanaa aurinkoa. Naista taa mun elama taalla on nyt lahiaikoina koostunut. Niin ja se ihan huippu paketti perheelta Suomesta. <3

Kuukauden tapahtumia en sen paremmin jaksa alkaa kirjoittaan tanne, niin kerron vaikka vahan Suomen ja Brasilian kulttuurieroista, joihin oon nyt tan 3kk aikana tormannyt ja kokenu alussa vahan jopa huvittaviks.

-Kengat jalassa myos sisalla
Meilla Suomessa ei tata oikeestaan nae ollenkaan, mista oon ihan onnellinen. Taalla siis kengat otetaan vaan pois kun mennaan nukkuun. Suihkussakin naa tykkaa olla aina jotkut varvastossut jalassa.

-Hampaiden pesu
Brasilialaiset kantaa hammasharjaa aina mukanaan ja munkin hostperhe pesee paivittain 4-5 kertaa hampaansa. Maa niin tykkaan tasta! Ja pistaa aina hymyilyttaan kun menee jonnekin yleiseen vessaan, niin siella on aina joku pesemassa hampaitansa.

-Vessapaperit
Vessapaperit laitetaan roskikseen, ei siis heiteta ponttoon niin kuin meilla Suomessa. Taalla menee putket tosi helposti tukkoon ja saatiin vaihtareiden kans aikaan jo melkein vesivahinko yhteen hotelliin kun ei muistettu tata.

-Poskisuudelmat
Taa on jo niin normaali kaytanto mulle, etta tuntuu ihan holmolta kirjottaa tata. Poskisuudelmia annetaan kaikkialla ja oikeestaan kaikille. Se on niin hellyyttavan nakosta kun jo ihan pienetkin antaa poskisuudelmia toisillensa. Brasilialaiset on niin lammin sydamisia ja ystavallisia kaikille. Mun lentopalloharjoitukset kestaa joka paiva sen 2h, mutta ensimmaiset 30min menee oikeestaan aina siihen , etta tervehditaan kaikki poskisuudelmin ja kerrotaan kuulumiset, vaikka just eilen oltaiskin nahty. Ennen tata ei voida aloittaa harjoituksia... Tassa on iso ero Suomen kanssa! Poskisuudelmia jaa kova ikava kun koittaa paluu Suomeen.

-Koulupuvut
Taa vaihtelee Brasiliassa kouluittain. Joissain kouluissa saattaa olla kaytossa niin koulupaita, kuin -housutkin ja jossain taas pelkka paita. Mun koulussa on pelkastaan paita, mika on tosi hyva juttu niin saa kayttaa vapaasti shortseja kun on niin kuuma.

-Kotiapulaiset
Taalla on normaalia, etta on kotiapulaisia kodeissa. Ihan normaalituoloisessakin perheessa on kotiapulainen siivoamassa ja laittamassa ruokaa, ei siis pelkastaan rikkailla. Jollain saattaa olaa myos omat autonkuljettajat. Mun tassa ekassa perheessa ei oo kumpaakaan, koska mun hostaiti ei tykkaa etta joku vieras siivoilee taalla silla aikaa kun se on toissa.

-Koirat
Kaikilla on yksi tai useampi koira lemmikkina ja se pysyy pelkastaan kodin sisalla tai sisapihalla aitauksessa. Ei siis tietoakaan lenkkeilyttamisesta. Taa voi kylla myos johtua siita etta taalla on tosi paljon kaduilla vapaita kissoja ja koiria. Hyi!

-Turvallisuus
Brasilia ei oo mikaan maailaman turvallisin valtio ja valilla kaipaan sita vapautta mika Suomessa on. Mun kaupungissa taalla ei oo faveloita ja koen muutenkin olevani ihan turvallisessa paikassa. Toisella puolella tata kaupunkia on kuitenkin vahan koyhempi ja hamarempi asuinalue, missa mun ei oo edes tarvetta kulkea. En tunne olooni taalla mitenkaan turvattomaks ja saan kulkea kaupungilla yksin, mutta pimeella oon aina jonkun muun seurassa koska se on huomattavasti vaarallisempaa. Jarki paassa paasee pitkalle! Don't worry aiti ja iska! <3

-Uskonto
Suurin osa ihmisista on taalla katolilaisiaja uskonto on tosi tarkee juttu naille ihmisille. Bussissa istuessa tan nakee hyvin kun bussi ajaa katedraalin ohi niin kaikki tekee ristinmerkin. Samoin myos peleissa pelaajat menee ennen pelin alkua takaviivalle, koskettaa lattiaa ja tekee ristinmerkin.

-Liikenne
On alytonta. Kaikki pitaa vaan kiinni omista oikeuksistansa ja ajaa miten sattuu. Mun kaupunki on pieni verrattuna Brasilian suurkaupunkeihin, mutta silti taalla sattuu kokoajan jotain.Turvavoita kaytetaan vaan etupenkeilla ja joissain autoissa ne on jopa otettu pois takapenkeilta, ettei niita vaan kayteta. Ei sielta takapenkilta kylla minnekaan voi lentaakaan jos siella on 5 tai 6 ihmista kolmen sijaan. Skootterit ja moottoripyorat on tosi suosittuja.

-Kauneudenhoito
Brasilialaiset on tosi huoliteltuja ja naiset kay viikottain mani- ja pedikyyrissa, koska taalla se on lahes ilmaista. Samoin myos kampaamopalvelut on monta kertaa halvempia taalla kuin Suomessa.

-Elokuvissa kayminen
Maksaa mun kaupungissa 8R$, mika on alle kolme euroa. Brasilialaiset kylla sanoo etta on aika kallista...

-Ruokaostokset
Supermarketeissa nakee aina jotain huvittavaa. Yksi perheenaiti saattaa menna kaupassa kahden kukkurallisen ostoskarryn kanssa, silla taalla on tapana tehda kuukauden ruokaostokset kerralla. Taa ei toimis Suomessa, koska meilla kaikki maitotuotteet on kylmassa ja nopeasti pilaantuvia, kun taalla taas sailytetaan kylmassa ainoastaan jugurtit, juustot ja lihat (eli naita saatetaan hakea kaupasta kuukauden aikana toisen kerran). Maito on siis huoneenlammossa taalla, samoin voi. Niin ja suuret ruokaostokset tai vaateostokset voi Brasiliassa maksaa myos osamaksulla.



 Taalla ollaan koko ajan lahempana kesaa ja mun kesaloman alkuun on enaa noin kuukausi! Perjantaina suunnataan 40 muun vaihtarin kans Brotakselle viikonlopuks, missa on tiedossa koskenlaskua ym. aktiviteetteja.

Beijos!
Magda

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ihan huippua!!!

Toissaviikolla oli kylla yks elaman parhaista viikoista! Tiistai-keskiviikko valisena yona lahdettiin koulusta kohti kaunista Curitibaa. Kaikkiaan meidan koulusta lahti kaks bussillista oppilaita ja oli kylla melko raskaat 18h matkustamista, kun brasilialaiset ei oo mitaan maailman hiljaisempaa kansaa. Oli kylla silti hirmu hauskaa, kun koko bussi raikas erilaisia brassilauluja ja kaikki vaan laulo ja tanssi mukana.
Curitibassa me kierreltiin oppaiden kanssa erilaisissa nahtavyyksissa, joihin kuulu mm. Oscar Niemeyerin museo, Botanical Garden, Curitiban yliopisto ja lopuks mentiin viela ostoksille, missa nain sattumalta Curitibassa asuvia rotary-vaihtareita Ranskasta, Saksasta ja Usasta. 
Jain kylla vahan kaipaan Curitiban vihreytta ja raikasta ilmaa, koska mun kaupunki on sen verran pohjosempana ja sisamaassa, etta taalla on paljon lampimempi ja sateisia paivia on ollut vaan ihan muutama. Ei silla! Rakastan tata lampoa!












Torstai menikin pelkastaan nukkuessa ja uusien tavaroiden pakkaamisessa, silla perjantaina suunnattiin aikaisin aamusta Pirapozinhoon Rotary-viikonloppuun, missa oli kaikkiaan melkein 60 vaihtaria jopa 16 eri maasta. Mun piirissa on tosi paljon kanadalaisia, meksikolaisia ja saksalaisia ja oikeestaan mina ja espanjalainen poika ollaan ainoita vaihtareita, joilla ei oo toista samasta maasta tulevaa vaihtaria samassa piirissa. 
Meilla oli ensimmaisena iltana tervetuliais tapahtuma. Jokaisen maan vaihtarit tuli vuoronperaan saliin, joka oli taynna rotareita ja muita sen alueen ihmisia, samalla kantaen oman maansa lippua. Sen jalkeen me esittaydyttiin piirin presidentille ja rotexeille (aikaisemmille vaihareille). Oli kylla aika hienoo!!
Kaikkiaan koko viikonlopun aikana meille vaihtareille pidettiin suunnilleen kuus pidempaa esitelmaa, liittyen meidan vuoteen taalla. Kaikki tuntu kuitenkin olevan melko samojen asioiden toistoa ja kaikki vaihtarit odotti vaan kokoajan tietoa tulevista Rotary -matkoista. Nailla nakymin mua odottaa marraskuun lopussa Amazon ja northeast!!!

Tohon viikonloppuun sisalty myos paljon vapaa-aikaa, joka kaytettiin suurin piirtein kaikki uima-altaalla vaihatreiden kanssa. Vaihtarit on kylla parhaimpia ihmisia maailmassa!! Ton viikonlopun jalkeen kaikki tan piirin vaihtarit takuulla tietaa kaikki tarkeimmat kirosanat monilla, monilla eri kielilla.

Tan kaiken kirjoittaminen tunttuu vahan holmolta, niinpa naa kuvat voi antaa vahan parempaa osviittaa mun loisto viikonlopusta.





Jokavuotisena perinteena kaikki vaihtarit laitettiin kasvattaan oma puu tonne hotellin pihalle.

FESTA JUNINA!!











 Tahan asti oon kylla aina tiennyt miten pain sen Suomen lipun kuuluu olla, mutta naiden kuvien jalkeen alkaa nolostuttaan.. Noista poskissa olevista lipuista voin kylla syyttaa saksalaista huonekaveriani ja peilia... XD



Beijos!
Magda

maanantai 8. syyskuuta 2014

Setembro!

Viimeaikoina on kulutettu paljon aikaa mun siskon Giulia -kaverin kanssa, joka oli Italiasta kesavaihdossa Mariliassa. Marilia on taalta tunnin ajomatkan paassa oleva kaupunki, joka on hiukan isompi kun taa Assis. Ollaan oltu nyt muutamia kertoja siella ja Giulia on ollu myos meilla kaikkiaan varmaan viikon. Viime keskiviikkona Giulian kone lahti kuitenkin takas kohti Italiaa ja oli kylla hirmu haikeeta vaikkei me niin kauaa ollakaan tunnettu. Mun sisko oli viimevuoden Italiassa vaihdossa ja ne tuntee Giulian kanssa toisensa jo sielta.
Talta alueelta on nyt lahteny muitakin short term -exchange studentteja pois ja oon niin onnellinen etta paadyin sillon joskus tahan vuoden pituiseen ohjelmaan, koska naa jotka on vaan 3kk taalla on sanonu etta ei haluais millaan viela lahtea, kun on just paassy kiinni tahan elamaan. Onneks mulla on viela paljon aikaa jaljella!!!









♥ Eu te amo ♥


Oltiin kaymassa myos tollasessa metsassa mika oli jatetty puistoks keskelle kaupunkia. Toi paikka on kuulemma suosittu nahtavyys, koska siella on mahdollista nahda nyrkin kokoisia hamahakkeja... Meidan aikana oli sen verran tuulista, ettei me onneks nahty niita... 


Ensviikolla onkin tiedossa paljon normaalista arjesta poikkeavaa ohjelmaa, kun keskiviikkona lahdetaan koulusta sinne Curitibaan ja perjantaina suunnataan rotary viikonloppuun. Koulupaivia on siis vaan kaks!! 
Koulupaivat on vaan niiiiin rentoja, koska kaikki opettajat armahtaa vaihtareita. Tahan asti oon koittanu tunneilla oppia vaan portugalia omasta oppikirjastani, koska matematiikan ja fysiikan tunneilla kaydaan niin helppoja asitoita, etta se opettaja vaan sanoo etta Magda voi nukkua kun se varmaan jo osaa naa. Suomalainen ei voi ymmartaa, etta tunneilla nukkuminen on ihan normaalia. Ja aidinkielentunneilla en ymmarra mitaan kun en osaa kielta viela niin hyvin... On myos paljon oppiaineita jotka vois vaihtaa johonkin kehittavampaan, kuten esimerkiks liikuntatunnit, jotka tarkottaa taalla joko pingiksen pelaamista tai tiedonhakua netista (Kuinka nostan laatikon erkonomisesti?). Niin ja musiikintunnit... Me kuunnellaan joka tunti oppilaiden lempikappaleita ja jarjestellaan ne niiden tyylilajien mukaan. Hauskaa! Parina aamuna oon heranny tunnin sen jalkeen kun koulu on jo alkanu ja on niin lohduttavaa kun sisko sanoo aina etta nuku vaan, kun ei siella koulussa kuitenkaan mitaan tehda, koska ei siella oikeesti tehda mitaan. Ainoo haittapuoli noissa lusmuilupaivissa on tukossa oleva puhelin, ”Magdaa missa oot, mikset oo tunnilla? Nyt en voi letittaa sun hiuksia.”.

Pari paivaa sitten menin kouluun ja meidan luokalta yks poika jako tikkareita kauheeen pussillisen meidan luokalle ja sit kaikki alko syoda niita ja yhtakkia kaikki alko nauraan ja huutaan ”Nossaaa Magdaaa” ja ihmettelin oliks taa nyt joku ansa ja sit mulle kerrottiin etta meidan filosofian opettaja vihaa jos joku syo tikkaria tunnilla. Oli hiukan kireen olonen opettaja sen tunnin.

Ainoo mista mulle on nyt tullu vahan paineita koulun suhteen on 16.10. jalkeen pidettava esitelma. Mun pitaa kertoo Suomen kulttuurista, koulutuksesta, luonnosta ja oikeestaan kaikesta Suomeen liittyvasta koko koulun edessa portugaliks. Mulla ja Kanada-vaihtarilla on suurimmat paineet tassa, kun taa portugali on hiukan vaikeempaa meille kun meksikolaiselle ja ranskalaiselle vaihtarille. HUIII!



Tanaan oli taas pelipaiva ja kolmen tunnin younilla oli hauska odotella vastustajia kaks tuntia hallilla, koska valmentaja oli kuulemma nukkunut pommiin.. 




Viime maanantaina alotin mun portugalintunnit yliopistolla ja oli hirmu kiva nahda myos muita vaihtareita, jotka asuu Assiksen ulkopuolella. Meita oli mun lisaks edustettuina Marocosta, Etela-Koreasta, Hollannista, Meksikosta, Saksasta, Kanadasta, Ranskasta ja 3 Usasta, melko kansainvalinen kurssi. Ne tunnit on kerran viikossa ja kestaa aina 2h kerrallansa, mika ei oo kauheen paljoo. Pitaa yrittaa vaan ite opiskella mahdollisimman paljon aina kun on aikaa.




Tassa mun sekavia kuulumisia!

Beijos!
Magda